Uutiset

Lähdekritiikki tiedon haussa

Tietoa on saatavilla nykyaikana kaikkialta, niin internetistä, lehdistä sekä sosiaalisesta mediasta. Internetin kehittyminen on mullistanut tiedonhaun, mutta onko internet luotettava tietolähde? Internetiä pystyy kuka tahansa muokkaamaan ja siten lisäämään omaa tietoaan. Wikipediaa pidetään usein luotettavana tietolähteenä, mutta myös Wikipedia on käyttäjien muokkaama tietolähde. Koska tietoa on saatavilla paljon, on tietoa kyettävä suodattamaan ja arvioimaan jotenkin. Lähdekritiikki onkin tiedonhaussa yksi tärkeimmistä seikoista. Lähdettä arvioitessa henkilön tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

Missä tieto on julkaistu ja mikä tiedon lähde on? Millaista tieto on sisällöltään ja onko se luotettavaa? Millaisia lähteitä on käytetty? Lukijan tulisi aina pyrkiä arvioimaan, millainen on esimerkiksi internetsivu, josta hän tietoa lukee. Lukijan tulisi myös pyrkiä löytämään alkuperäinen tieto eli primaarilähde. Useinkaan tietosanakirjat eivät ole primaarilähteitä.Tiedon lukemisessa on tärkeää myös huomioida tiedon ajantasaisuus eli milloin tieto on julkaistu. Onko kyseessä vanhaa tietoa vai vielä validi tieto? Tiedon ikä riippuu toki myös julkaisusta, sillä esimerkiksi uskonnollinen tieto ei vanhene samalla tavalla kuin tietotekninen.Lähdekritiikkiin kuuluu olennaisena osana myös arvioida, kuka tiedon on esittänyt ja onko hän asiassa puolueeton tai mikä hänen suhteensa tekstin aiheeseen on. Tällaisia tapauksia on ollut, jossa henkilöt ovat esittäneet tietoa sabotoidakseen esimerkiksi yritystä, jossa henkilö on aiemmin työskennellyt.

 

wikipedia

 

Lähdekritiikki voidaan jakea karkeasti kahteen osaan, niin sisäiseen ja ulkoiseen lähdekritiikkiin. Ulkoisella lähdekritiikillä pyritään erottamaan väärennökset aidoista lähdeistä, kun taas sisäinen lähdekritiikki keskittyy lähinnä selvittämään tuottajan tavoitteet. Näitä työkaluja tulee käyttää aina yhdessä, jotta lähdekritiikkiä voisi tehdä kunnolla. Lähdekritiikkiä opiskellaan muun muassa koulussa mediataitojen yhteydessä, mutta sen merkitystä ei voi väheksyä. Yhä kasvavissa määrin varsinkin nuoret saavat tietonsa internetistä, jolloin he ovat alttiitta kaikenlaiselle tiedolle, jopa väärälle.

Myös Suomessa on ollut tapauksia, jossa jopa ammattikseen journalismia tekevät ihmiset ovat tehneet virheitä ja unohtaneet lähdekritiikin. Nämä ovat aina ikäviä tapahtumia, mutta selkeä merkki siitä, että jopa ammattilaisten on välillä vaikea toimia lähdekriittisesti, sillä se vaatii opettelua sekä osittain myös salapoliisin ominaisuuksia.

Kauppalehden tietopalvelut

Tässä kirjoituksessa ajattelimme kurkistaa hieman yhteen tunnetuimmista suomalaisista tietopalveluista, nimittäin Kauppalehden Tietopalvelut. Tämä on monen yritysmaailmassa toimivan ensimmäinen kohde, kun tarvitaan tietoa yrityksistä, kiinteistöistä, hankinnoista tai yksityishenkilöistä sekä markkinoinnin kohderyhmistä.

Kauppalehti tarjoaa erittäin kattavaa tietoa etenkin yritysmaailmasta. Tämä taloussanomalehti on yksi Suomen vanhimmista, sillä sen ensimmäinen numero ilmestyi jo vuonna 1898. Alkujaan se perustettiin Suomen Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtajan K. G. Göösin toimesta ja nykyään etenkin verkkolehti tavoittaa viikoittain jopa miljoona lukijaa.

Kauppalehden yritystiedot osiosta löytyvät kaikki tarvittavat tiedot yrityksistä, kuten yrityksen taustatiedot, taloustiedot, luottotiedot sekä vastuuhenkilöt. Yrityshaussa voi hakea yrityksiä nimellä tai y-tunnuksell. Tämän lisäksi hakija voi tehdä erilaisia yritysjoukkopoimintoja muun muassa henkilöstön määrän, liikevaihtoluokan sekä kansalaisuuden mukaan. Yrityshaku sopiikin kaikille toimijoille, jotka tarvitsevat tietoja toisista yrityksistä sekä niiden vastuuhenkilöistä.

Kiinteistötiedot puolestaan tarjoaa työkaluja kiinteistöalan asiantuntijoille. Tähän palveluun kuuluu muun muassa monipuolinen kiinteistöhaku, karttapalvelu, kauppahintahaku, asukaskyselypalvelu sekä kiinteistökaupan luonnostelupalvelu. Kiinteistöhaun avulla voi hakea tietoa suomalaisten kiinteistöjen taustoista sekä selvittää myös kiinteistöjen toteutuneita kauppahintoja. Karttapalvelun avulla voi tarkastella kiinteistöjä monipuolisesti kartalta. Tämän palvelun käyttö edellyttää Maanmittauslaitoksen lupaa, jonka Kauppalehti hakee henkilön puolesta. Lupa voidaan myöntää henkilölle, joka tarvitsee sitä esimerkiksi kiinteistönarviointia, luoton myöntämistä taikka kiinteistönvälitystä varten.

Kauppalehden palvelun avulla voi selvittää myös yksityishenkilön taustoja, sillä palvelu sisältää muun muassa yksityishenkilöiden maksuhäiriöt. Palvelusta on saatavilla kattava raportti henkilön maksuhäiriön määrästä, velkojasta sekä velan rekisteröintipäivästä. Tämä on hyödyllinen tieto esimerkiksi solmittaessa vuokrasuhdetta yksityishenkilön kanssa.

Palvelun avulla voi tehostaa myös yrityksen myyntiä ja markkinointia tehokkaan kohderyhmähaun avulla. Kohderyhmähakua voi hyödyntää esimerkiksi telemarkkinoinnissa ja suorapostituksissa. Kohderyhmähausta voi hakea yritysten ja organisaatioiden päättäjät sehän heidän yhteystietonsa. Näin ollen hakija saa suoraan päättäjän yhteystiedot, jotta hän voisi lähestyä yrityksiä mahdollisimman tehokkaasti.

Tietopalvelujen käyttöhinta laskutetaan kuukausittain ja palvelun kuukausilisenssi riippuu siitä, kuinka monta käyttäjätunnusta palvelussa on. Kuukausilisenssimaksu on alkaen 27,50 € kuukaudessa. Tähän lisenssiin sisältyy yrityksen laajat perustiedot, kaupparekisteritiedot, vastuuhenkilöt sekä yrityksen päättäjät. Eri palveluiden kuten esimerkiksi kiinteistöpalvelun taikka kohderyhmähaun käytöstä veloitetaan hinnaston mukainen maksu. Hinnasto on nähtävillä tietopalvelun verkkosivustolla.

 

 

Dropbox

 

Olemme käsitelleet aiemmin tunnettuja pilvipalveluita kuten Apple iCloud sekä Google Drive. Yksi tunnetuimpia pilvipalveluita on myös Dropbox, joka on suosittu erityisesti kuluttajien käytössä. Dropbox on perustettu vuonna 2008 ja se on useimmille tuttu sovellus. Dropboxin perustaja ja toimitusjohtaja Drew Houston on sanonut saaneensa idean palvelusta, kun hän unohti usb-tikun kotiinsa. Dropbox on lähinnä tiedostojen synkronointisovellus. Sen avulla erilaisia tiedostoja voi synkronoida useiden eri laitteiden välillä. Dropboxin kautta on helppo myös jakaa eri tiedostoja muiden käyttäjien kanssa. Dropboxilla on reilusti yli 100 miljoonaa käyttäjää.

Dropbox on saatavilla niin Windowsille, OS X:lle sekä Linuxille sekä monille alustoille kuten Android, Windows, iOs sekä BlackBerry. Näin ollen Dropboxia voi käyttää melkeinpä kaikilla markkinoilta saatavilla olevilla laitteilla.

Dropboxista on saatavilla niin maksuton kuin maksullinenkin versio. Maksuttomassa versiossa tallennustila on tietysti pienempi, jolloin se on 2 Gt. Dropboxia on kritisoitu sen vuoksi, että maksuton tallennustila on huomattavasti pienempi kuin muiden kilpailijoiden tarjoama. Käyttäjä voi kuitenkin lisätä tallennustilaansa suorittamalla Getting started- osion tutustumistehtäviä, jolloin käyttäjä saa huimat 48 Gt muistia lisää. Maksullisissa versioissa käyttäjä voi lisätä tallennustilaansa aina 1 teratavuun saakka. Tiedonsiirrossa käytetään SSL-salausta, joten käyttäjä voi olla varmempi tietojen turvallisuudesta. Pilvipalvelut aiheuttavatkin yleensä pelkoa sillä, voivatko tiedostot päätyä johonkin, minne ne eivät kuuluisi päätyä. Palvelut kuitenkin tallettavat muu mussa laitteiden asetukset, yhteystiedot, henkilökohtaiset tiedostot kuten kuvat ja muut tiedostot sekä pelitallennukset.

Dropbox on saanut erityisesti kiitosta helppokäyttöisyydestään ja sen vuoksi se onkin erityisesti kuluttajien suosiossa. Kaikenikäiset voivat käyttää Dropboxia ja esimerkiksi reissukuvat tai kuvat sukujuhlista siirtyvät sukulaisten nähtäville helposti. Dropboxin suosion syynä onkin useasti, että sitä on vain totuttu käyttämään, jolloin muut myöhemmin julkaistut ja ehkä paremmatkin synkronointisovellukset ovat jääneet sen varjoon.

Dropbox on myös lisännyt palveluitaan ottamalla askeleen yhteisöpalvelun suuntaan. Se tuo käyttäjille entistä paremmat mahdollisuudet luoda sisältökansioita, joita on helppoa jakaa muille myös sosiaalisen medioiden kuten Facebookin ja Twitterin kautta. Näin ollen se lisäisi helppokäyttöisyyttä monien eri palveluiden välillä.

Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu

Tiesitkö, että poikkeuksetta kaikkien suomalaisten osoitetiedot ovat saatavilla Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelusta? Tästä toimijasta puhutaan yllättävän vähän, sillä harva tietää tällaisen toiminnon olevan käytössä. Tällä viikolla käsittelemmikin asiaa hieman tarkemmin. Tämä julkisen sektorin ylläpitämä toiminta mahdollistaa, että kuka tahansa voi saada yli 15-vuotiaan ja vakituisesti Suomessa asuvan henkilön osoitetiedot.

Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskusken ja maistraatin tietokantoihin, joihin Suomen kansalainen ilmoittaa mahdollisesta osoitteenmuutoksesta. Väestötietojärjestelmän tiedot siirtyvät myös moniin muihin instituutioihin, minkä ansiosta tietoja ei tarvitse erikseen päivittää muualle.

osoite

Tietojen luovuttamisen voi kieltää

He, jotka haluavat yksityisyttään kunnioitettavan, voivat kieltää tietojen luovuttamisen esimerkiksi erillisen palvelun välityksellä. Ne ovat voimassa toistaiseksi, minkä ansiosta tietoja ei luovuteta edelleenkään esimerkiksi muuton jälkeen. Tällä tavalla voi varmistaa, ettei halutessaan kukaan ulkopuolinen henkilö saa käsiinsä henkilökohtaista osoitetta.  

Muut julkisen sektorin toimijat, kuten Tilastokeskus ja Viestintävirasto, saavat kuitenkin tarpeellisia tietoja varten osoitetiedot tehtäviensä suorittamisen takia. Tietoja ei siis voi aivan kaikilta toimijoilta salata, vaikka haluaisikin pitää yksityisyydestään tiukasti kiinni.

Pyydä tieto osoitepalvelupuhelimesta

Väestörekisterikeskus ylläpitää puhelinpalvelua, josta voi tiedustella tietyn henkilön osoitetietoja suomeksi tai ruotsiksi. Onnistuneeseen hakutulokseen vaaditaan tiedustelun kohteena olevan ihmisen etu- ja sukunimeä, mutta sitä voi tarkentaa esimerkiksi asuinpaikan, iän ja syntymäajan perusteella. Jos nimi on esimerkiksi Suomessa erittäin yleinen, voi tietojen saaminen ilman tarkempia yksityiskohtia olla erittäin vaikeaa.

Jos esimerkiksi vanhan tutun osoitetiedot ovat kadoksissa, voi asiaa selvittää helposti tämän palvelun avustuksella. Se ei tosin ole erityisen halpaa lystiä, sillä soitosta saa maksaa lähemmäs 2 euroa minuuttia kohden. Palvelu on auki yllättävän pitkään, sillä tietoja voi kysellä päivittäin klo 8.00-22.00 välisenä aikana. Hakupalvelusta voi etsiä tiettyä ihmistä myös entisillä nimillä, joten vuosikymmeniä vanhoista tiedoista voi olla siis merkittävästikin hyötyä.

Google Drive

google drive

Viime kerralla kävimme läpi Applen tarjoamaa pilvipalvelua iCloud ja nyt on vuorossa yhden maailman suurimman yrityksen, Googlen oma pilvipalvelu Google Drive.

Google Drive on julkistettu vuonna 2012. Tällöin aiemmin tunnettu Google Docs muutettiin Google Driveksi. Palveluun sisältyy yhteensä 15 gigatavua ilmaista tallennustilaa ja käyttäjillä on mahdollista laajentaa sitä aina huikeaan 30 teratavuun saakka lisämaksusta. Google Drivea voi käyttää tietokone sovelluksessa, selaimessa ja pilvipalvelu tukee myös mobiililaitteita. Tietokonesovellus on ladattavissa Windowsille ja Macille. Mobiiliversio on puolestaan saatavilla Androidille ja iOS:lle. Selainversiota voi käyttää millä tahansa selaimella, mutta parhaiten tuettuja ovat yleisemmät selaimet kuten Chrome, Firefox, Safari ja Internet Explorer.

Google Driven Business-versio on myös monien yrityksien käytössä, sillä sen ominaisuudet mahdollistavat esimerkiksi kuvien jakamisen suurellekin yhteisölle. Tiedostoja voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä, jos ne on ladattu käytettäväksi offline-tilaan. Näin ollen tiedostot ovat esimerkiksi työntekijöiden käytössä matkustaessa, jos internetyhteyttä ei ole saatavilla.

Google Drive eroaa kilpailijoista sillä, että Google on panostanut hakupalveluihin. Tämä hakupalvelu osaa hakea myös skannattujen kuvien sisältämästä tekstistä. Tämän lisäksi Google Drive käyttää Goggles ominaisuutta, joka osaa etsiä kuvia niiden sisällön perusteella. Google on yhdistänyt Google Docs -palvelunsa Driveen, jolloin käyttäjä voi muokata tiedostoja suoraan nettiselaimessa.

Pilvialvelua on kuitenkin myös kritisoitu siitä, että sen ehtojen mukaan Googlella on oikeudet pilvipalveluun tallennettujen sisältöjen levittämiseen. Googlella ei suoranaisesti ole lupaa käyttää tietoja kaupallisiin tarkoituksiin ilman käyttäjän lupaa, mutta se voi käyttää tietoja asiakkaan palvelemiseksi. Se, mikä määritellään palvelemiseksi ja kaupalliseksi, on vain veteen piirretty viiva. Ongelmallista toisinaan on myös se, että muokattavat tiedostot tulee muuttaa tiettyyn pilvipalvelun tuettuun muotoon. Silti kuitenkin Google Drive on yksi suomalaisten yrityksen eniten käyttämistä pilvipalveluista, sen puutteista huolimatta.

iCloud

Perehdyimmekin viime artikkelissamme erilaisiin pilvipalveluihin, joista yksi on iCloud, Applen kehittämä pilvipalvelu. Tänään haluaisimme perehtyä iCloudiin vielä pintaa syvemmälle, sillä monet käyttävät iOS – käyttöjärjestelmällä toimivia Apple-tuotteita. iCloudin avulla käyttäjien on mahdollista tallentaa erilaista sisältöä. Tähän esimerkkinä voi olla muun muassa se, että jos iPhonella ottaa kuvan, se kopioidaan automaattisesti vaikkapa iPadiin tai tietokoneelle.

iCloudin avulla on mahdollista synkronoida valokuvia, kalentereita, sähköposteja ja muita yhteistietoja. Myös ohjelmat, kirjat, musiikki, dokumentit ja erilaiset varmuuskopiot ovat synkronoitavien tiedostojen listalla.

icloud

Kuinka se toimii?

Ensin puhelimesta täytyy laittaa oma kuvavirta päälle ja tämä onnistuu helposti asetuksista. Tämä oma kuvavirsta läehttää kaikista uusimmat kuvasi, jotta niitä on mahdollista katsoa muilla laitteilla. Kuvat säilyvät kuvavirrassa 30 päivän ajan. Kuvavirta tukee JPEG -, TIFF-, PNG – sekä useimpia RAW-kuvamuotoja.

Kuvat eivät vie lainkaan tilaa omasta laitteesta, ja ne on myös helppo poistaa. Poistaminen onnistuu vain roskakorin kuvaa painamalla. Muistathan kuitenkin, että jos laitat oman kuvavirran pois päältä, kaikki kuvat poistetaan kyseisestä laitteesta. Tämä toimenpide ei kuitenkaan vaikuta muissa laitteissa oleviin kuviin.

iCloudin avulla kaikki kuvat pysyvät kaikissa eri laitteissa, eikä niitä tarvitse lähettää erikseen. iCloudia on mahdollista käyttää myös perheen kesken. Tiedostot pysyvät aina ajantasalla jokaisessa laitteessa, ja iCloudissa on mahdollista luoda uusia tiedostoja ja kansioita iCloudia tukevissa ohjelmissa.

Pilvipalvelut tietojen säilömisessä

pilvipalvelut

Pilvipalvelut eli cloud sevices ovat ”pilvessä” tarjottavia palveluita. Palveluiden pääluokat ovat Saas (Software as a Service), IaaS (Infrastructure as a Service) ja PaaS (Platform as a Service). Yleisnimityksenä yleistyy XaaS (Anything as a Service tai Something as a Service). Pilvipalvelut ovat saaneet nimensä siitä, että internet-aikakauden arkkitehtuurikuvissa internetiä kuvaa usein pilvisymboli. Koska pilvipalvelut tuotetaan datakeskuksista ja niitä käytetään internetin yli, tulevat ne kaavioissa sieltä ”pilvestä”.

Suurin osa kuluttajien pilvipalveluista ovat usein mainosrahoitteisia, mutat yritysten pilvipalvelut usein maksullisia. Pilvipalvelun hinnoittelu on usein kuukausikohtainen ja käyttäjämääriin perustuva. Pilvipalvelun hinnassa maksetaan sekä ohjelmiston käyttöoikeudesta, itse IT-palvelusta sekä käyttäjätuesta.

Muun muassa älypuhelimien suosion kasvu on viime aioina aiheuttanut sen, että kuluttajat käyttävät pilvipalveluita nykyään päivittäin, ja osin jopa tietämättään. Esimerkiksi Android -kännykät vaativat käyttäjää luomaan Google -tilin itselleen heti kun puhelin on käynnistetty. Näin käyttäjä saa pääsyn Gmail-postiin, kalenteriin ja kontaktitietojen synkronointiin ilman, että edes itse välttämättä huomaa tämän tapahtuvan. Myös perinteisille tietokoneilla on olemassa lukuisia verkkopohjaisia palveluita, jotka tarjoavat muun muassa säilytystilaa ja tietojen synkronointia.

Dropbox on yksi suosituimmista pilvipalveluista. Palvelun yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys on tehnyt siitä hyvän työkalun monille. Palvelu tarjoaa 2GB ilmaista tallennustilaa. 10 dollarin kuukausimaksulla käyttäjä saa 50GB tallennustilaa ja 20 dollarilla jopa 100GB tilaa. Dropbox toimii Macilla ja PC:llä, sekä yleisimmillä mobiilialustoilla.

Henkilörekisteri

Henkilörekisteri tarkoittaa käyttötarkoituksensa vuoksi yhteenkuuluvista merkinnöistä muodostuvaa henkilötietoja sisältävää tietojoukkoa, jota käsitellään osin tai kokonaan automaattosen tietojenkäsittelyn avulla tai joka on järjestetty kortistoksi, luetteloksi tai muualla näihin verrattavalla tavalla siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot voidaan käyttää helposti ja kohtuuttomitta kustannuksitta.

Laissa henkilörekisterillä tarkoitetaan loogista, ei fyysistä reksiteriä. Looginen rekisteri tarkoittaa, että samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttöyhteydessä riippumatta siitä, miten ja mihin ne on tallennettu. Looginen rekisterikäsite merkitsee myös sitä, että tietojenkäsittelyssä syntyviä lyhytaikaisia tiedostoja ja tallenteiden eri sukupolvia ei pidetä eri henkilärekistereinä silloin, kun ne ovat rekisterinpitäjän hallussa ja niitä käytetään myös rekisterille määriteltyihin käyttötarkoituksiin.

Miten tahansa ei henkilörekisteriä saa koota, vaan henkilörekisteriä säätelee henkilötietolaki ja henkilätietojen käsittelyä valvoo tietosuojavaltuutettu. Henkilötietolaki kieltää arkaluontoisten tietojen keräämisen. Tällaisia tietoja ovat muun muassa etninen alkuperä, poliittinen tai uskonnollinen vakausmus, terveydentila sekä seksuaalinen suuntautuminen. Tällaisia tietoja voidaan kuitenkin käsitellä, mikäli rekisteröity henkilö on antanut siihen nimenomaisen suostumuksensa taikka jos oikeudesta arkaluontoisten tietojen käsittelyyn on laissa nimenomaisesti säädetty..

Potilaskertomus ja Omakanta

Meitä kaikkia elämämme aikana koskee jossain välissä sosiaali- ja terveydenalalla tapahtuva tiedonhallinta. Tiedonhallinta on tiedon keräämistä, organisointia ja tallentamista siten, että tieto saadaan tarkoituksenmukaisesti ja hallitusti käyttöön. Tieto- ja viestintätekniikan soveltaminen käytännön mukaan liittyy olennaisesti toetohallintoon. Siten tiedonhallinta on teknisiä ratkaisuja laajempi näkökulma, koska se siältää esimerkiksi organisaatioiden toiminnan ja tiedonkulun yhdistämistä. Tietoa voidaan ajatella ”datasta viisauteen” -ketjuna, jossa tiedonhallinta mahdollistaa erilaisten tietovirtojen hyödyntämistä. Jotta tietojen hallinnointi onnistuisi, on tiedonhallinnassa pohdittava esimerkiksi tiedon omistajuutta ja tiedon käytön vastuita. Tiedon tulee olla tietysti käytettävässä muodossa, luotettavaa ja laadukasta. Tietojen saatavuus ja luovuttaminen kuuluvat olennaisesti tiedonhallintaan, samoin kysymykset tieturvasta ja tietosuojasta. Hyvin hallinnoidulla tiedolla voidaan edistää tuottavuutta, osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos eli THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisesta ohjauksesta. THL toimiikin yhteistyössä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Tilastoviranomaisena THL vastaa tilasto- ja rekisteritietovarantojen sekä kansallisten luokitusten ylläpidosta ja kehitystyöstä.

Laki säätelee

THL:n tilasto- ja rekisteritietojen keruuta säätelevät tilastolaki (280/2004), laki sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tilastotoimesta (409/2001) sekä THL:n ylläpitämiä rekistereitä koskevat erityislait ja asetukset. Tilastolaissa on esitetty tietojen keruun yleisperiaatteet. Muissa laeissa säädetään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, laitosten ja ammattihenkilöiden velvollisuudesta salassapitovelvollisuutta koskevien säännösten estämättä luovuttaa laeissa määriteltyjä tietoja THL:lle. Yksi suurimmista rekistereistä on potilasrekisteri tai potilaskertomus, joka koskettaa meitä kaikkia suomalaisia.

potilaskertomus-2

Mikä potilaskertomus on?

Potilaskertomus sisältää kaikki potilaan hoidosta kertovat dokumentit ja sen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden kannalta tärkeät tiedot ovat saatavilla nopeasti ja luotettavasti. Potilaskertomus sisältää kaikki potilaan hoidosta kertovat dokumentit. Siirtyumä paperisesta potilaskertomuksesta moderniin järjestelmään on mullistanut tiedon saatavuuden: tiedot esimerkiksi sairauksista ja aiemmin annetusta hoidosta ovat luotettavalla tavalla käytettävissä oikeassa paikassa. Tämä mahdollistaa myös vielä älykkäämmät järjestelmät, jotka tukevat ja helpottavat lääkärin  työtä. Potilaskertomus on myös kriittinen järjestelmä: ptilasturvallisuus ja tietosuoja edellyttävät aina rikkomatonta tietoturvaa ja potilastietojen oikeellisuutta. Alueellisten terveydenhuollon tietojärjetselmien avulla tarpeelliset tiedot ovat saavutettavissa yli kunta- ja organisaatiorajojen. Sosiaali- ja terveydenhuolto eivät ainoastaan pidä rekistereitä asiakkaistaan, vaan kasinot keräävät myös tieto asiakkaistaan. Kasinoilla on myös erittäin tiukat tietoturvatoimenpiteet, sillä jos asiakastiedot vuotaisivat kolmansille osapuolille, se voisi olla vahingollista. Saat lisää tietoa turvallisista kasinoista Ilmaiskierroscasino -sivulta. Terveydenhuollon ammattilaisten lisäksi potilasrekisterin tietoja tarvitsevat kansalaiset itse. Tulevaisuudessa potilas on yhö aktiivisemmin mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa.

KanTa -palvelu

Suomessa on vuosina 2003—2088 aikana laadittu määrittelyt valtakunnallisesti yhteensopiville potilaskertomuksille. Osaltaan tämä auttaa Kansaneläkelaitoksen ylläpitämän keskitetyn kansallisten terveystietojen sähköiselle arkiston (eli KanTa) yhteiskäyttöä eri tietojärjestelmien keskinäistä tiedonvaihtoa. Sähköinen resepti, Lääketietokanta, Potilastiedon arkisto ja tiedonhallintopalvelu sekä Omakanta ovat suomalaisia julkisia palveluja. Nämä yhdessä muodostavat Kanta -palvelun. Kansalliseen Terveysarkistoon muodostuu vähitellen sähköinen potilastietojen kansio, johon koottua tietoa voidaan antaa hoitoa antavien terveydenhuollon ammattihenkilöiden käyttöön potilaan haluamassa laajuudessa ja tietoa pääsee myös potilas itsekäyttämään. Tämän sähköisen potilastietorekisterin myötä potilas voi asioida huoletta missä tahansa terveydenhuollon palvelupisteessä. Potilas saa itse määritellä aina itse, ketkä pääsevät näkemään hänen tietonsa.

Omat tiedot voi tarkistaa

Potilas voi itse katsella omia tietojaan Omakanta -palvelussa, josta näkee omat tiedot Kansallisessa terveysarkistossa. Omakanta -palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. Palvelu on avoin kaikille täysi-ikäisille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Omakannassa näkyvät muun muassa poliklinikkakäynneiltä tallennetut tekstit. Omakannassa on näkyvillä myös diagnoosit, toimenpiteet, kriittiset riskitiedot, lääkitystiedot sekä reseptit. Käyttäjä voi kuitata lukeneensa Potilastiedon arkiston informaation sekä asettaa suostumuksia ja kieltoja omien potilastietojensa käyttämisestä eri terveydenhuollon yksiköissä. Kanta -palvelut ovat pilvipalveluita. Palveluiden teknisestä toimivuudesta, ylläpidosta, sertifioinnista ja yhteensopivien järjestelmien testauksesta vastaa Kansaneläkelaitos.

Rekisterit ja tietokannat

Image result for rekisteri tilasto

Suomessa on käytössä lukuisia erilaisia rekistereitä ja tietokantoja, joista selviää lukematon määrä asioita ja tietoja. Monet rekistereistä ovat ilmaisia käyttää. Useat tietokannat ovat myös helposti kuluttajan saatavilla netissä, joten tiedon saaminen on helppoa ja vaivatonta.

 

Poikkeuksiakin on, sillä Suomen Valtio on viimevuosina myynyt muutamia erittäin oleellisia rekistereitään yksityisille yrityksille, joten ne eivät enää toimi maksuttomuus periaatteen alaisuudessa. Tämänkaltainen kehitys ei olekkaan toivottavaa, sillä se estää läpinäkyvyyden vaikeutumista yhteiskunnan rekistereissä ja rakenteissa.

Rekisterit sisältävät tietoja laidasta laitaan, kuten alla mainitut esimerkit osoittavat.

  • KKO ja KHO ennakkoratkaisut
  • Hkin yliopiston kirjaston tietoratkaisut
  • Elokuvatietopankki
  • Sankarivainajat
  • Kansanedustajien täysistuntopuheet
  • Sisäpiiriläisten osakkeet

Rekisterit ovatkin suuri voimavara tutkimustyötä tekeville, joten niiden päällä oleva negatiivinen leima on usein liioiteltu. Hyvin usein erilaiset rekisterit nähdään vain ja ainoastaan jonkinlaisen poliisivaltion ilmentymänä, eikä osata ajatella  kuinka paljon ne todellisuudessa hyödyttävät sekä yksityistä kansalaista, kuin myös koko yhteiskuntaa.

Valitettavasti rahoituksen saaminen rekisteritutkimukseen ei aina ole ollut niin helppoa ja osittain sitä ylläpidetäänkin vapaaehtoisvoimin.

Rekisteritutkimuksen tavoitteena onkin se, että joku kaunis päivä kaikki Suomen rekisterit olisivat siirrettyinä uuteen infrastruktuuriin. Tämä valmisteilla oleva infrastruktuuri on Tilastokeskuksen ja Kansallisarkiston yhteinen projekti, jonka valmistumista on viivästyttänyt juurikin rahoituksen saamisen vaikeus.

Eräs uuden infrastruktuurin suuria missioita onkin, että rekistereiden käytettävyys, saatavuus ja maksuttomuus säilyisi aiemmalla tasolla. Tämä takaa demokraattisen ja tiedonkulultaan vapaan yhteiskunnan säilymisen.