Lähdekritiikki tiedon haussa

salapoliisi

Tietoa on saatavilla nykyaikana kaikkialta, niin internetistä, lehdistä sekä sosiaalisesta mediasta. Internetin kehittyminen on mullistanut tiedonhaun, mutta onko internet luotettava tietolähde? Internetiä pystyy kuka tahansa muokkaamaan ja siten lisäämään omaa tietoaan. Wikipediaa pidetään usein luotettavana tietolähteenä, mutta myös Wikipedia on käyttäjien muokkaama tietolähde. Koska tietoa on saatavilla paljon, on tietoa kyettävä suodattamaan ja arvioimaan jotenkin. Lähdekritiikki onkin tiedonhaussa yksi tärkeimmistä seikoista. Lähdettä arvioitessa henkilön tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

Missä tieto on julkaistu ja mikä tiedon lähde on? Millaista tieto on sisällöltään ja onko se luotettavaa? Millaisia lähteitä on käytetty? Lukijan tulisi aina pyrkiä arvioimaan, millainen on esimerkiksi internetsivu, josta hän tietoa lukee. Lukijan tulisi myös pyrkiä löytämään alkuperäinen tieto eli primaarilähde. Useinkaan tietosanakirjat eivät ole primaarilähteitä.Tiedon lukemisessa on tärkeää myös huomioida tiedon ajantasaisuus eli milloin tieto on julkaistu. Onko kyseessä vanhaa tietoa vai vielä validi tieto? Tiedon ikä riippuu toki myös julkaisusta, sillä esimerkiksi uskonnollinen tieto ei vanhene samalla tavalla kuin tietotekninen.Lähdekritiikkiin kuuluu olennaisena osana myös arvioida, kuka tiedon on esittänyt ja onko hän asiassa puolueeton tai mikä hänen suhteensa tekstin aiheeseen on. Tällaisia tapauksia on ollut, jossa henkilöt ovat esittäneet tietoa sabotoidakseen esimerkiksi yritystä, jossa henkilö on aiemmin työskennellyt.

 

wikipedia

 

Lähdekritiikki voidaan jakea karkeasti kahteen osaan, niin sisäiseen ja ulkoiseen lähdekritiikkiin. Ulkoisella lähdekritiikillä pyritään erottamaan väärennökset aidoista lähdeistä, kun taas sisäinen lähdekritiikki keskittyy lähinnä selvittämään tuottajan tavoitteet. Näitä työkaluja tulee käyttää aina yhdessä, jotta lähdekritiikkiä voisi tehdä kunnolla. Lähdekritiikkiä opiskellaan muun muassa koulussa mediataitojen yhteydessä, mutta sen merkitystä ei voi väheksyä. Yhä kasvavissa määrin varsinkin nuoret saavat tietonsa internetistä, jolloin he ovat alttiitta kaikenlaiselle tiedolle, jopa väärälle.

Myös Suomessa on ollut tapauksia, jossa jopa ammattikseen journalismia tekevät ihmiset ovat tehneet virheitä ja unohtaneet lähdekritiikin. Nämä ovat aina ikäviä tapahtumia, mutta selkeä merkki siitä, että jopa ammattilaisten on välillä vaikea toimia lähdekriittisesti, sillä se vaatii opettelua sekä osittain myös salapoliisin ominaisuuksia.