Rikosrekisteri

rikosrekisteri

Tänään käsittelemme yhtä lukuisista tiedonhallintarekistereistä, joka on rikosrekisteri. Henkilö voi saada merkinnän rikosrekisteriin rikkoessaan jollain tapaa lakia tai saadessaan rikoksestaan tuomion. Rikosrekisteri on tietorekisteri, jota ylläpitää Suomen Poliisi.

Halutessaan työnantaja voi pyytää työntekijäehdokkaasta turvallisuusselvityksen, joka kertoo onko kyseisellä henkilöllä merkintöjä rikosrekisterissä ja jos on, niin minkälaisia. Joissain tapauksissa turvallisuusselvitys on lakiin perustuva ja pakollinen.

Rikosrekisteri merkintä voikin vaikuttaa negatiivisesti työnhakutilanteessa tai armeijan suorittamisessa.

Rekisterissä on merkittynä rikokseen syyllistyneen nimi, henkilötunnus ja kansalaisuus, sekä tiedot miksi henkilö on rikosrekisterissä. Jokaisella kansalaisella on myös mahdollista tarkistaa oma tilanteensa rikosrekisterin osalta ja tämä on mahdollista tehdä omalla lähimmällä poliisilaitoksellaan kerran vuodessa veloituksetta!

poliisi

Rikosrekisterissä olevat tiedot eivät kuitenkaan säily siellä ikuisesti, vaan ne siirtyvät sieltä arkistoon tiettyjen vuosimäärien jälkeen. Aikaisintaa rekisteristä poisto voi tapahtua 5 vuoden kuluttua ja pisimmillään henkilö joutuu odottamaan, kunnes täyttää 90 vuotta. Kuitenkin jos henkilö tekee uuden rikoksen, säilyy rekisterissä aina pisimmän ja vakavimman tuomion tiedot.

Poliisille tämä tietojärjestelmä on hyvä apukeino selvittäessään rikoksia, sillä tämä antaa poliisille listan samankaltaisiin rikoksiin aiemmin syyllistyneistä ja auttaa supistamaan epäiltyjen joukkoa.

Suomessa toimii myös erillinen Suojelupoliisin tietojärjestelmä, joka on kattavuudeltaan edellistä huomattavasti laajempi. Tässä tietojärjestelmässä poliisilla on mahdollisuus esimerkiksi telekuunteluun tms. Tämänkaltaisen rekisterin pitämiseen ja joutumiseen ovat syynä esimerkiksi valtion turvallisuus tai esimerkiksi välittömän henkeä uhkaavan rikoksen estäminen kyseisten tietojen avulla. Kyseisen kaltaisissa tapauksissa poliisilla on oikeus saada myös lisätietoja sekä väestörekisterikeskukselta kuin useilta muiltakin viranomaisilta.

Joka kerta kun poliisi kirjautuu tähän sähköiseen tietojärjestelmään, jää hänestä koneelle sähköinen sormenjälki, joka on tarkoitettu estämään urkintatilanteet. poliisillakaan ei ole oikeutta tarkastella näiden rekistereiden sisältöä ilman hyvää syytä, jotka voivat olla vaikkapa oikeuden päätös tai asiaan liittyvä rikostutkinta.

Euroopan talousalueella toimiva Europol, voi myös pyytää apua toisen maan viranomaisilta selvittäessään rikosta. Tälläisessa tapauksessa on velvollisuus tehdä yhteistyötä ja luovuttaa tietoja toisen maan poliisivoimille.