Tietopalvelun ensiaskeleet Suomessa

tieto

tieto

Suomessa tietopalveluseura aloitti toimintansa sodan jälkeen, tätä ennenkin oli toki kerätty tietoa, josta kirkonkirjat ovat hyvä säilynyt todiste. Sodan jälkeen alettiinkin kerätä eri tyypppistä tietoa, kuten yritysten tietoja, joka oli todella arvokasta tietoa tuotekehityksen ja tutkimuksen kannalta. Suomella painoivat tuolloin harteita todella suuret sotakorvaukset, joiden maksamiseen tarvittiinkin kaikki mahdollinen tieto teollisuudelle. Tietopalvelualalla toimi sen alkumetreillä kemistejä, diplomi-insinöörejä ja heidän yhteinen työnimikkeensä olikin dokumentalisti. Heidän tehtävänsä olikin etsiä ja dokumentoida tietoa, jota Suomen kasvava ja kovilla oleva teollisuus pystyisi käyttämään.

Tietopalveluseura oli todella kansainvälinen heti sen alkamisesta asti ja jo vuonna 1948 seura liittyi informaatioalan maailmanjärjestöön FID:iin (Fédération Internationale de Documentation), jonka tarkoituksena on edistää dokumentaation kehitystä, tutkimusta ja ammatillisiä intressejä. Tärkeä rooli kansainvälisessä toiminnassa on ja oli aiemmin myös vaikuttajuus, verkostoitumisen ohella. Seura on myös tehnyt omanlaistaan ja merkittävää historiaa, kun  se allekirjoitti 1990-luvulla ”Suomen informaatio-, tieto- ja viestintäalojen julkilausuman ensimmäisenä maailmassa, jossa he esittivät yhteistä strategiaa tietoaloille. Myöhemmin se liitettiin ns. Tokion julkilausumaan.

Ammattikoulutusta alalle alkoi saada seuran toimesta jo vuonna 1968 ja kurssin nimeksi valikoitui lyhyt ja ytimekäs Info-kurssi nimi. Myöhemmin informaatioala siirtyi opetettavaksi Teknilliseen korkeakouluun, jossa sen opetus jatkuu edelleen.

Seuralla on ollut oma lehti alusta asti ja tiedon ammattilaisina he ovatkin kokeneet tärkeäksi kyseisen asian. Tietopalveluseuran toiminta on perustunut historiansa aikana hyvin pitkälti työryhmien toimintaan, jotka ovat olleetki suhteellisen aktiivisia toiminnassaan ja omalta oslataan kehittäneet ja pitäneet toimintaa yllä jatkuvasti.

Harva meistä tulee ajatelleeksi, kuinka tärkeää tiedonkerääminen on. Se että meillä on käytettävissä kattava ja ajankohtainen arkisto tietoa esimerkiksi teollisuudesta ja muusta suomessa tapahtuvasta yritystoiminnasta, auttaa meitä myös suunnittelemaan ja kehittämään koko maan toimintaa. Ollaan siis yhdessä iloisia siitä että Suomessa tämäkin asia on hoidettu huolellisesti ja antaumuksella, niin että saamme kaikki nyt nauttia sen tuloksista.